Nainen, jonka nimi on Nathalie

Joskus rakkaus syttyy sattumasta: epätodennäköisestä kohtaamisesta, säröstä nimettömyyteen. Näin käy myös kirjallisuutta rakastavalle Nathalielle, joka kävelee jalkakäytävällä suoraan kömpelön mutta mutkattoman François’n sydämeen. Yhteiselo on pian pilvetöntä. Kun François sitten eräänä päivänä jää lenkillään auton alle ja kuolee, Nathalie luulee menettäneensä mahdollisuuden onneen loppuiäkseen.

Nuori leski ei kuitenkaan ota huomioon, että vielä koittaa se päivä, kun hän haaveissaan ilman sen kummempaa syytä suutelee toimistohuoneeseensa osunutta ruotsalaista kollegaansa, harmaata ja charmitonta Markusta. Nathalie unohtaa miehen olemassaolon yhtä nopeasti kuin tuon puolihuolimattoman suudelman, modernin taiteen ilmauksen. Nathalien onneksi selitys ei riitä Markukselle, jonka värittömän ulkokuoren alla piileekin varsin hienovarainen hurmuri.